Valitse kieli
Kulta
Kultaa on pidetty vuosisatojen ajan erityisen arvokkaana, lähinnä sen erikoisen värin ansiosta – luonnosta ei löydy kovinkaan montaa kellertävää jalometallia. Kulta on luonnostaan pehmeää, jonka takia siihen seostetaan kestävyyden parantamiseksi muita metalleja. Tämän ansiosta kultaa on mahdollista saada eri väreissä.
Ominaisuudet
Alkuaine: AU
Sulamispiste: 1 064 °C
Ominaispaino: 19,3 g/cm³
Väri: Keltainen
Kultaa on käytetty vuosisatojen ajan koruina ja koristuksina vaatteissa, aiemmin myös valuuttana. Kulta ei hapetu, ja sen takia se nykyään sopiikin eri tarkoituksiin; tietokoneiden piireihin sekä erilaisiin pinnotteisiin. Kulta on itsessään hyvin pehmeää, ja sen takia sitä seostetaan eli sekoitetaan eri metallieihin, jotta kultaa voidaan käyttää koruina. Kuitenkin kultaseoksista valmistettu koru voi hapettua ajan saatossa.
Sulatus – Kultaiset korut ja esineet on mahdollista kierrättää sulattamalla korut ja valmistamalla niistä uusia koruja.
Kivenistutus – Varsinkin 750 promillen (18kt) kultaan on hyvä istuttaa kivet, sillä kulta on sitkeää ja muotoutuu kiven muotoihin paremmin. 585 (14kt) kulta voi taas istuttaessa muuttua helposti kovaksi, jolloin istuttaminen vaikeutuu. Herkät kivet (mm. smaragdi, turmaliini) voi istuttaa hienokultaan.
Suomessa leimattavat pitoisuudet määräytyvät promillen mukaan, eli kuinka paljon kultaa on seoksessa. Karaatit (kt) on vanha painomitta, jota käytetään vielä tänä päivänäkin, mutta leimausta ei enää tehdä karaatin mukaan.
Eli; jos korussa on 750 leima, korussa on 750‰ (promillea) puhdasta kultaa.
Karaatit ja promille
24 | 999
22 | 916
18 | 750
14 | 585
9 | 375
Pitoisuusleimat
Keltakulta (Au+Ag+Cu) | Tiheys |
916 | 17,7 g/cm³ |
750 | 15,5 g/cm³ |
585 | 13,4 g/cm³ |
375 | 12,7 g/cm³ |
Yleensä keltakulta seostetaan kuparilla ja hopealla, ja yleisin Suomessa käytetävä seos on joko 750 tai 585. Alle 585 promillen sekoitukset tahtovat tummua käytössä suuremman kuparipitoisuuden takia.
Koska kulta on luonnostaan pehmeää, voi se altistua naarmuille ja kolhuille, siksi olisikin hyvä käyttää korua kultasepällä vuoden välein.
Valkokulta (Au+Ag+Pd) | Tiheys |
916 | 16,1 g/cm³ |
750 | 16,6 g/cm³ |
585 | 14,5 g/cm³ |
375 | 13,0 g/cm³ |
Ennen valkokultaseoksissa käytettiin nikkeliä valkoisen värin saavuttamiseksi, mutta nykyään palladiumia käytetään valkokultaisten korujen seoksena. Valkokulta on paljon kestävämpää kuin keltakulta, ja se sopii kivi-istutuksiin mainiosti. Valkokulta yleensä rodinoidaan, sillä kullan ominaisväri kuultaa pintakäsittelemättömästä valkokullasta.
Rodinointi kuitenkin kuluu pois ajan saatossa, mutta käsittelemällä korua oikein, rodinointi kestää pitkään.
Ruusukulta (Au+Cu) | Tiheys |
916 | 17,6 g/cm³ |
750 | 15,3 g/cm³ |
585 | 13,3 g/cm³ |
375 | 11,2 g/cm³ |
Ruusukulta eli punakulta saadaan aikaiseksi seostamalla kuparia mukaan kultaan. Ruusukulta on hyvin kestävää kuparin ansiosta, ja kestää hyvin päivittäistä käyttöä. Korun punaisuus määräytyy käytetyn kuparimäärän mukaan; pitoisuudeltaan 585 oleva koru on punaisempi kuin 750 ruusukulta. Ruusukullassa usein käytetään myös 375 pitoisuutta.