Sormus – hiukan historiaa
Sormukset ovat olleet historiassamme mukana tuhansia vuosia. Joskus näitä renkaita käytettiin eri puolilla kehoa; sormissa, varpaissa, käsissä, kaulassa ja korvissa. Kuitenkin sormuksista puhuttaessa, yleensä puhutaan sormiin tulevasta renkaasta.
Kauan aikaa sitten, kun suurin osa ihmisistä ei osannut kirjoittaa, käytettiin sormuksia kirjeiden sinetöimiseen. Kautta aikain sormukset ovat kuvanneet henkilön vaurautta, jonkun kerhon jäsenyyttä sekä saavutuksia elämässä. Kuitenkin tunnetuin symboli sormuksille on avioliitto.
Kihla- ja vihkisormus – mitä tulee ottaa huomioon?
Kihlasormus hankitaan, kun puolisot ovat sopineet avioitumisesta. Yleensä kihlautumisen merkkinä hankitaan kihlasormukset, mutta se ei tietenkään ole pakollista – kuten ei vihkisormuskaan, sormukset toimivat käytännössä symbolina kummassakin tapauksissa. Mutta ihana symboli kuitenkin! Siksi onkin hyvä panostaa sormuksiin. Nykyään kihlasormukset ovat edullisimmista materiaaleista valmistettu (esimerkiksi hopea tai titaani), mutta kihlasormukset voivat olla myös kultaa, platinaa tai palladiumia.
Vihkisormuksiin taas panostetaan rahallisesti ja ulkonäöllisesti enemmän – onhan sormusten kuitenkin kestettävä, toivottavasti useita vuosikymmeniä. Hyvin valmistettu, laadukas sormus niin tekeekin – kuitenkin on hyvä käyttää sormuksia vuosittain kultasepällä tarkistuttamassa. Tarkistuksessa kultaseppä yleensä tarkistaa kulumat sormuksissa, kivi-istutukset ja sormusten kunnon yleisesti.
Sormukset pysyvät hyvinä, kun niiden kantaja huolehtii sormuksista – sormukset olisi hyvä poistaa sormista, kun siivoaa, valmistaa ruokaa, kuntoilee tai vaikkapa remontoi. Näin sormuksiin ei tule iskuja, jotka voivat vahingoittaa sormusta jotenkin. Naarmuja tulee väistämättä, mutta näillä keinoin ne voidaan välttää suuremmalti osin. Kultaseppä osaa kuitenkin suurimmat naarmut piilottaa.
Mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon, kun sormuksia ollaan hankkimassa?
1. Hinta
Varsinkin vihkisormusten kohdalla hinta on useimmiten ensimmäisenä mielessä. Ei ole mitään sääntöä, kuinka kallis tai edullinen sormuksen tulee olla. Perinteisesti vihkisormuksen tulisi maksaa miehen (tai toisen osapuolen) 3 kuukauden palkan verran, mutta tämäkään ei ole mikään kiveen kirjoitettu sääntö. Myöskään kihlasormuksissa ei ole mitään sääntölappua hinnoille, mutta joskus kihlasormukset ovat huomattavasti vihkisormuksia edullisempia.
Miten sormuksen hinta sitten muodostuu?
Materiaali – Hopea ja titaani ovat huomattavasti edullisempia, kuin esimerkiksi kulta, palladium ja platina.
Kivet – Ihmisten valmistamat, eli synteettiset kivet ovat edullisempia kuin luonnon muovaamat, vaikka ne ovatkin kemialliselta koostumukseltaan samoja. Aina kaiken ei tarvitse olla timantteja – esimerkiksi moissaniitti on oikein hyvä valinta timantin tilalle. Väreillä voi rohkeasti leikitellä sormuksessa!
Kivi-istutukset – Perinteinen kynsi-istutus näyttää aina hyvältä sormuksessa kuin sormuksessa.
Valmistustapa – Valmistetaanko tuote valamalla vai käsin työstäen.
2. Koko
Sormuksen koko kannattaa miettiä – toki sormuksen halkaisija niistä on kaikkein tärkein. Sormuksen tulisi olla tarpeeksi tiukka, ettei se putoa itsekseen, mutta kuitenkin sen verran löysä, että sormus on helppo ottaa sormesta pois.
Kannattaa myös pohtia, kuinka leveän ja paksun sormuksen haluaa. Hyvin ohut (alle 1 mm) sormus muotoutuu käytössä itsekseen huomattavasti helpommin, kuin esimerkiksi paksuudeltaan 1.2 mm oleva sormus. Hyvin pieni määrä jalometallia lisää runkoon tuo kestävyyttä paljonkin!
3. Materiaali
Markkinoilla on nykyään monenlaisia eri materiaaleja, mistä valita. Kihlasormukset ovat yleensä hopeaa, kultaa, terästä tai titaania. Vihkisormukseksi kuitenkin useimmiten valikoituu kulta. Kultaakin on monenlaista – valkokultaa, keltakultaa, ruusukultaa… Kullan pitoisuus määrittää, kuinka kestävä sormus on. Täysin 999-pitoisuudeltaan olevaa kultaista korua ei liene olemassakaan, sillä kulta on niin pehmeää, ettei se kestäisi päivittäistä käyttöä. Parhain pitoisuus kullassa arkikäyttöön on 750 tai 585.
Valkokullassa on ennen käytetty nikkeliä, jotta kullasta saadaan sen kellertävä sävy häivytettyä. Nykyisinkin näihin seoksiin saattaa törmätä, vaikka usea kultaseppä on alkanut käyttämään nikkelitöntä kulta-palladium-seosta.
4. Tyyli
Yhteensopivat sormukset luovat vielä enemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos sinulla on jo kihlasormus, samaan tyyliin sopivan vihkisormuksen voi teetättää kultasepällä. Yhdessä miettimällä saatte sinulle juuri sellaisen sormuksen, kun haluat.
Tyylejä sormuksiin on useita; Voit valita sormusrungon tyypin, haluatko perinteisen pyöreän sormuksen, johon on taottu pintaa, vai peräti sivuavan rungon, johon haluat halo-istutuksen? Leikittelemällä hiukan eri tyyleillä löydät itsellesi sopivan tyylisen sormuksen.
5. Kivi-istutukset
Kivet ja kivi-istutukset tuovat lisää näyttävyyttä sormuksiin. Kaikki kivi-istutukset eivät kuitenkaan ole aina mahdollisia liittää tiettyihin runkoihin, mutta pienillä muutoksilla mikä vain on mahdollista.
Kivi-istutuksista löydät lisää tietoa täältä.
6. Valmistustapa
Valamalla valmistetut sormukset ovat edullisempia kuin käsityönä valmistetut. Valetut sormukset ovat hiukan hauraita, sillä metallia ei tule käsiteltyä samalla tavalla, kun käsin valmistaessa – kuitenkaan valetut sormukset eivät ole huonolaatuisia, jos valaja on ammattitaitoinen. Kun käsin valmistetaan koruja, tulee metallia muokattua ja muokatessa metalli kovenee, tuoden näin paljon kestävämmän lopputuloksen. Joskus valu on ainut vaihtoehto, riippuen sormuksen tyylistä.
Sormusrunkojen tyypit
Sormustyyppejä on monenlaisia, ja lähes kaikki voidaan yhdistää toisiinsa. Sormuksen runko vaikuttaa paljon siihen, miltä esimerkiksi kivi tulee näyttämään sormuksessa – halkaistussa rungossa pyöreä kivi näyttää aivan erilaiselta, entä perinteisessä pyöreässä rungossa.
Halkaistu runko
Halkaistussa rungossa sormuksen runko on halkaistu rungon mukaan. Useimmiten kivi on istutettu halkaistuun kohtaan. Tämä tuo koruun uniikimman ilmeen, ja luo illuusion suuremmasta sormuksesta.
Kaventuva runko
Tässä runkotyypissä runko on leveämpi ylhäältä ja kapeampi alhaalta – tai toisin päin. Tässä tyypissä on tärkeää huomioida, että ohut kohta on tarpeeksi paksu. Kun korua käytetään, voi ohut kohta ajan saatopssa ohentua niin paljon, että koru katkeaa.
Sivuava runko
Sivuavaa runkoa käytetään yleensä kivi-istutusten kanssa. Tässä rungossa sivuavia osia voidaan käännellä ja väännellä kiven muodon mukaisesti.
Nipistetty
Sormuksen päät on “nipistetty” pienemmäksi tässä runkotyypissä. Nipistetyt päät voi olla ohuita, joten tarkista, että runko on tarpeeksi paksu. Jos päiden väliin on istutettu kivi, voi olla, että kivi-istutus ajan saatossa irtoaa, jos nipistykset ovat liian ohuita.
© Kilahus 2020